roikottaa

verbi

1. Pitää esinettä tai henkilöä alaspäin suuntautuneessa asennossa.

   Joku roikotti matkalaukkua kädessään raskaasti.

Taivutus

yks. nom. roikottaa, yks. gen. roikotan, yks. part. roikotti, yks. ill. roikottaisi, mon. gen. roikottakoon, mon. part. roikottanut, mon. ill. roikotettiin.

Synonyymisanakirja

roikottaa

1. roikuttaa.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän roikotti takkia käsissään.
Koira roikotti hihnaa suussaan.
Oppilas roikotti reppua selässään.

Käännökset

Riimisanakirja

roikottaa rimmaa näiden kanssa:

pakottaa, sakottaa, hekottaa, lekottaa, heikottaa, nikottaa, pilkottaa, solkottaa, rokottaa

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

roikkulaukaus, roikkupallo, roikotella, roikottaa, roikua, roilo