roilo
substantiivi
-
Pitkä ja kapea halkeama tai uurre jossakin pinnassa.
Seinässä oli syvä roilo maanjäristyksen jäljiltä.
Taivutus
yks. nom. roilo, yks. gen. roilon, yks. part. roiloa, yks. ill. roiloon, mon. gen. roilojen, mon. part. roiloja, mon. ill. roiloihin.
Esimerkit
Tiessä on syvä roilo.
Roilo täyttyi vedellä.
Kaivinkone teki roilon maahan.
Etymologia
Suomalainen sana, tarkoittaa usein uritettua osaa tai uraa.
Käännökset
| saksa | Isolierrohr, Kabelkanal (m) |
| italia | condotto (m) |
| venäjä | кабель-канал |
| ruotsi | ledning |
Riimisanakirja
roilo rimmaa näiden kanssa:
ilo, railo, piilo, kuurupiilo, karttupiilo, siilo, viljasiilo, laakasiilo, varastosiilo, ohjussiilo
Läheisiä sanoja
roikotella, roikottaa, roikua, roilo, roima, roimasti