solakka

adjektiivi

1. Kapea ja tyylikäs, erityisesti kehon muodossa.

   Hänellä oli solakka vartalo, joka sopi mekkoon täydellisesti.

Taivutus

yks. nom. solakka, yks. gen. solakan, yks. part. solakkaa, yks. ill. solakkaan, mon. gen. solakoiden solakoitten solakkojen solakkain, mon. part. solakoita solakkoja, mon. ill. solakkoihin solakoihin.

Synonyymisanakirja

solakka

1. hoikka, laiha.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänellä on solakka vartalo.
Solakka malli seisoi lavalla.
Solakka varsi sojotti ylöspäin.

Hän oli niihin aikoihin solakka, pitkä eversti, tummaa kiharaista poskipartaansa hän piti Aleksanteri II:n tapaan, leuka sileäksi ajeltuna

Käännökset

Riimisanakirja

solakka rimmaa näiden kanssa:

polakka, polttolakka

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

solaario, solahdus, solahtaa, solakka, solakkarakenteinen, solakkarunkoinen