sortti

substantiivi

  1. Tyyppi tai laji.

    Hänen sorttinsa ihmisiä on harvassa.
Taivutus

yks. nom. sortti, yks. gen. sortin, yks. part. sorttia, yks. ill. sorttiin, mon. gen. sorttien, mon. part. sortteja, mon. ill. sortteihin.

Synonyymisanakirja

sortti

  1. laatu, laji, tyyppi, valikoima.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Tämä sortti omenat ovat erityisen herkullisia.
Hän on erikoinen sortti ihminen.
Erityinen sortti kahvia oli myynnissä.

Etymologia

Johtuu ruotsin sanasta 'sort', mikä tarkoittaa lajia tai tyyppiä.

Slangisanakirja

  • tapa / laji

Riimisanakirja

sortti rimmaa näiden kanssa:

abortti, kohortti, kortti, rahakortti, kannattajakortti, lahjakortti, opiskelijakortti, haltijakortti, paikkakortti, neuvolakortti

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

sortovalta, sortovuodet, sortsit, sortti, sorttinen, sortua

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro