sukututkija
substantiivi
-
Henkilö, joka tutkii sukujen ja sukulaissuhteiden historiaa.
Sukututkija löysi tietoja esi-isistä.
Taivutus
yks. nom. sukututkija, yks. gen. sukututkijan, yks. part. sukututkijaa, yks. ill. sukututkijaan, mon. gen. sukututkijoiden sukututkijoitten sukututkijain, mon. part. sukututkijoita, mon. ill. sukututkijoihin.
Esimerkit
Sukututkija selvitti perheen juuret 1700-luvulle asti.
Hän työskentelee ammattimaisena sukututkijana.
Sukututkija auttoi löytämään kaukaisia sukulaisia.
Käännökset
| englanti |
genealogist |
| ranska | généalogiste (m) (f) |
| saksa | Ahnenforscher (m), Ahnenforscherin (f), Genealoge (m), Genealogin (f), Stammbaumforscher (m), Stammbaumforscherin (f) |
| italia | genealogista (m) (f) |
| latina | genealogista (f), genealogistus (m) |
| romania | genealogist (m), genealogistă (f) |
| venäjä | генеало́г |
Riimisanakirja
sukututkija rimmaa näiden kanssa:
tutkija, rauhantutkija, käsialantutkija, kansanrunoudentutkija, tulevaisuudentutkija, kirjallisuudentutkija, kansanperinteentutkija, murteentutkija, kielentutkija, tyylintutkija
Liittyvät sanat
tutkijaLäheisiä sanoja
sukutalo, sukutaulu, sukutila, sukututkija, sukututkimus, sukuvaakuna