sukuvika

substantiivi

1. periytyvä virhe tai ongelma, joka esiintyy suvussa

   Hänellä on sukuvika, jonka vuoksi hän ei tunne kipua.

Taivutus

yks. nom. sukuvika, yks. gen. sukuvian, yks. part. sukuvikaa, yks. ill. sukuvikaan, mon. gen. sukuvikojen sukuvikain, mon. part. sukuvikoja, mon. ill. sukuvikoihin.

Synonyymisanakirja

sukuvika

1. periytyvä vika.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän kutsuu vaivansa sukuvikaksi.
Sukuvika näyttää periytyvän sukupolvesta toiseen.
Sukuvika aiheuttaa harmia kaikille perheen jäsenille.

Se nyt oli kaikkien Clodtien suuri sukuvika

Käännökset

Riimisanakirja

sukuvika rimmaa näiden kanssa:

pikkuvika

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

sukututkimus, sukuvaakuna, sukuvietti, sukuvika, sukuylpeys, sula