sula
substantiivi
-
metallin tai muun kiinteän aineen nestemäinen tila, vesikäytössä myös lumesta ja jäästä muodostunut vesimassa
Keväällä lumi muuttuu hiljalleen sulaksi.
Taivutus
yks. nom. sula, yks. gen. sulan, yks. part. sulaa, yks. ill. sulaan, mon. gen. sulien sulain, mon. part. sulia, mon. ill. suliin.
Esimerkit
Jäätiköt muuttuvat kesän aikana sulaksi vedeksi.
Sula kulta valuu muottiin.
Huoneessa on niin lämmin
Etymologia
Germaaninen perinne: kantasana *sulaz.
Käännökset
englanti |
thawed Sula molten |
Slangisanakirja
-
proppu: sulake
Sanonnat
"Kuikka kun hihkaisee ensimmäisen kerran, niin kolmen päivän päästä se hihkaisee selällä (eli järvi on sula)."
"Suot sulaa, maat sulaa - suruton sydän ei sula silloinkaan."
Riimisanakirja
sula rimmaa näiden kanssa:
ruokasula, pesula, pikapesula, talopesula, itsepalvelupesula, voisula, lukkosula
Liittyvät sanat
magma, painevalu, ruiskupuristaa, sihahtaa, avovesiLäheisiä sanoja
sukuvietti, sukuvika, sukuylpeys, sula, sulaa, sulahitsaus