sula

substantiivi

  1. metallin tai muun kiinteän aineen nestemäinen tila, vesikäytössä myös lumesta ja jäästä muodostunut vesimassa

    Keväällä lumi muuttuu hiljalleen sulaksi.
Taivutus

yks. nom. sula, yks. gen. sulan, yks. part. sulaa, yks. ill. sulaan, mon. gen. sulien sulain, mon. part. sulia, mon. ill. suliin.

Synonyymisanakirja

sula

  1. nestemäinen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Jäätiköt muuttuvat kesän aikana sulaksi vedeksi.
Sula kulta valuu muottiin.
Huoneessa on niin lämmin

Etymologia

Germaaninen perinne: kantasana *sulaz.

Slangisanakirja

  • proppu: sulake

Sanonnat

"Kuikka kun hihkaisee ensimmäisen kerran, niin kolmen päivän päästä se hihkaisee selällä (eli järvi on sula)."

"Suot sulaa, maat sulaa - suruton sydän ei sula silloinkaan."

Riimisanakirja

sula rimmaa näiden kanssa:

ruokasula, pesula, pikapesula, talopesula, itsepalvelupesula, voisula, lukkosula

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

magma, painevalu, ruiskupuristaa, sihahtaa, avovesi

Läheisiä sanoja

sukuvietti, sukuvika, sukuylpeys, sula, sulaa, sulahitsaus

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro