talvi

substantiivi

1. Vuoden kylmin vuodenaika, yleensä joulu-helmikuussa.

   Talvi on minun suosikkivuodenaikani.

Taivutus

yks. nom. talvi, yks. gen. talven, yks. part. talvea, yks. ill. talveen, mon. gen. talvien, mon. part. talvia, mon. ill. talviin.

Synonyymisanakirja

talvi

1. talviaika.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Talvi on vihdoin täällä.
Nautin talvesta perheen kanssa.
Ensilumi satoi tänä talvena.

Käännökset

Sanonnat

"Heikin päivänä karhu kääntää kylkeä talvi silloin puolessa Eläinten rehua pitää olla puolet jäljellä."

"Heikin päivänä katkee talven selkä (talvi on puolivälissä)."

"Jos ei pauku Paavalina eikä kylmä kynttelinä, niin on halla heinäkuussa, talvi keskellä kesää."

"Jos marraskuun on pakkanen, niin muu talvi on lauha."

"Jos marraskuun talvi menee pois, on kynttilään asti huonoa talvea."

Riimisanakirja

talvi rimmaa näiden kanssa:

takatalvi, keskitalvi, ydintalvi, sydäntalvi, syystalvi, kevättalvi, alkutalvi, lopputalvi

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

talvenselkä, talveuttaa, talveutua, talvi, talvi-ilta, talviaika

Vastaukset Vastaukset.fi:ssä

Ensimmäiset talvi olympialaiset?
Alku talvi?
ékat talvi olympialaiset?
Talvi sota suomessa?
Ensimmäiset talvi olymppialaiset?
Onko talvi erisnimi?
Onnelin ja annelin talvi?