tapailu

substantiivi

1. Epämuodollinen tapaaminen tai seurustelu jonkun kanssa.

   Heidän tapailunsa jatkui kuukausia ennen kuin heistä tuli pari.

Taivutus

yks. nom. tapailu, yks. gen. tapailun, yks. part. tapailua, yks. ill. tapailuun, mon. gen. tapailujen tapailuiden tapailuitten, mon. part. tapailuja tapailuita, mon. ill. tapailuihin.

Synonyymisanakirja

tapailu

1. seurustelu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Heidän tapailunsa alkoi muutama kuukausi sitten.
Tapailu sujuu heidän mielestään hyvin.
Jokainen odottaa ensimmäistä tapailua jännityksellä.

Käännökset

Riimisanakirja

tapailu rimmaa näiden kanssa:

säveltapailu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

tapahtumasarja, tapahtumaton, tapailla, tapailu, tapailunimi, tapainen