tapailunimi
substantiivi
-
Kutsumanimi, jota käytetään vielä epävirallisessa seurusteluvaiheessa.
Pariskunnan tapailunimi oli heidän yhteinen vitsinsä.
Taivutus
yks. nom. tapailunimi, yks. gen. tapailunimen, yks. part. tapailunimeä, yks. ill. tapailunimeen, mon. gen. tapailunimien, mon. part. tapailunimiä, mon. ill. tapailunimiin.
Esimerkit
Hän vaihtoi tapailunimeä koulun alussa.
Tapailunimi oli hänelle erittäin tärkeä.
Monilla oli vaikeuksia muistaa hänen uutta tapailunimeään.
Käännökset
Läheisiä sanoja
tapahtumaton, tapailla, tapailu, tapailunimi, tapainen, tapainkuvaus