toimivaltuus

substantiivi

1. oikeus tai valtuus toimia tietyllä tavalla tietyssä asiassa

   Hänellä ei ole toimivaltuutta tehdä päätöstä yksinään.

Taivutus

yks. nom. toimivaltuus, yks. gen. toimivaltuuden, yks. part. toimivaltuutta, yks. ill. toimivaltuuteen, mon. gen. toimivaltuuksien, mon. part. toimivaltuuksia, mon. ill. toimivaltuuksiin.

Synonyymisanakirja

toimivaltuus

1. oikeusvaltuutus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Päätökseen tarvittiin toimivaltuus.
Hänellä on laajat toimivaltuudet.
Kuka antoi sinulle toimivaltuuden?

Käännökset

Riimisanakirja

toimivaltuus rimmaa näiden kanssa:

valtuus, erikoisvaltuus

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

toimiva, toimivalta, toimivaltainen, toimivaltuus, toimivuosi, toinen