tora
substantiivi
-
Epäystävällinen sananvaihto tai riita.
Naapuruksille syntyi tora aidan paikasta.
Taivutus
yks. nom. tora, yks. gen. toran, yks. part. toraa, yks. ill. toraan, mon. gen. torien torain, mon. part. toria, mon. ill. toriin.
Synonyymisanakirja
tora
-
väittely, kina, riita, sananvaihto, yhteenotto, tappelu, kiista, kiistely, sanasota.
Esimerkit
Heidän välillään oli jatkuva tora.
Tora ratkesi lopulta.
Tora vei turhaan aikaa.
Etymologia
Tulee ruotsin sanasta 'toro' merkityksessä 'riita'.
kantaurali tore; sukulaissanat karjala tora, pohjoissaame doarru, unkari tör (snare). Englanniksi quarrel, fight, battle
Käännökset
Slangisanakirja
-
kränä: tora / riidanalku / erimielisyys : Jotai kränää nillä oli jo pitskulla.
-
torakat: poliisit
Riimisanakirja
tora rimmaa näiden kanssa:
ora, metafora, amfora, angora, floora, bakteerifloora, toora, pora, paineilmapora, omenapora
Liittyvät sanat
eripura, epäsopu, jupakka, kina (2), suukopuLäheisiä sanoja
toppuuttaa, toppuuttelu, toppuutus, tora, torahammas, torailla