tuittuilu
substantiivi
-
käytös, joka on ailahtelevaa tai äreää
Tuittuilu on yleistä uhmaikäisillä lapsilla.
Taivutus
yks. nom. tuittuilu, yks. gen. tuittuilun, yks. part. tuittuilua, yks. ill. tuittuiluun, mon. gen. tuittuilujen tuittuiluiden tuittuiluitten, mon. part. tuittuiluja tuittuiluita, mon. ill. tuittuiluihin.
Esimerkit
Pojan tuittuilu kesti koko illan.
Hänen tuittuilunsa voi ärsyttää monia.
Tällaista tuittuilua en siedä.
Käännökset
Läheisiä sanoja
tuiteriin, tuiterissa, tuittuilla, tuittuilu, tuittupäinen, tuittupäisesti