tukka

substantiivi

  1. Kampaus, ihmisen hiukset pään päällä.

    Hän leikkasi tukkansa lyhyeksi kesän ajaksi.
Taivutus

yks. nom. tukka, yks. gen. tukan, yks. part. tukkaa, yks. ill. tukkaan, mon. gen. tukkien tukkain, mon. part. tukkia, mon. ill. tukkiin.

Synonyymisanakirja

tukka

  1. karvoitus, hiukset.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänen tukkansa oli pitkänomainen ja kiiltävä.
Tukka oli leikattu tyylikkäästi.
Hän harjasi tukan huolellisesti aamuisin.

Etymologia

Peräisin muinaissuomalaisesta kielestä, tarkoittaen pään hiuksia tai karvoitusta.

sukulaissanat karjala tukku. Englanniksi hair

Slangisanakirja

  • beena: tukka / hiukset

  • frisyyri: tukka / kampaus

  • kananperse: tukkatyyli : Sun fledasha on ku kananperse.

  • letti: tukka / hiukset : Letti ei saanu kasvaa korvien päälle.

  • tukka putkella: pitää kiirettä / kiirehtiä : Mä oon juossu koko päivän ihan tukka putkella.

Sanonnat

"Ei tukka ja järki pysy samasa päässä."

"Eivät järki ja tukka viihdy samassa päässä."

"Ihminen voi olla runoilija vaikka hänellä olisi lyhyt tukka Hän voi olla runoilija ja silti maksaa vuokransa Hän voi olla runoilija ja vieläpä rakastaa vaimoaan."

"Järki ja tukka ei pysy samassa päässä."

"Järki ja tukka eivät viihdy samassa päässä."

Riimisanakirja

tukka rimmaa näiden kanssa:

nahkatukka, poikatukka, polkkatukka, niskatukka, tummatukka, liinatukka, punatukka, patukka, suklaapatukka

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

otsatukka, rasvaletti, kihara, säkkärä, jännästi

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro