urputtaa
verbi
-
valittaa jatkuvasti jostakin
Hän urputti koko matkan ajan säästä.
Taivutus
yks. nom. urputtaa, yks. gen. urputan, yks. part. urputti, yks. ill. urputtaisi, mon. gen. urputtakoon, mon. part. urputtanut, mon. ill. urputettiin.
Esimerkit
Hän urputtaa kaikesta mitä tekee.
Älä jaksa urputtaa pikkuseikoista.
Urputtaminen ei auta tilanteessa.
Etymologia
Onomatopoeettinen alkuperä, tarkoittaen valittamista tai nurisemista.
Käännökset
| englanti |
puhekieltä to grumble, grouse, complain |
Slangisanakirja
-
vastustella puhein / saarnata : Skoude alko urputtaa siin jotai.
-
valittaa
Riimisanakirja
urputtaa rimmaa näiden kanssa:
kaaputtaa, raaputtaa, vaaputtaa, laputtaa, naputtaa, taputtaa, kieputtaa, reputtaa, piiputtaa, riiputtaa