vaanija
substantiivi
-
Henkilö tai eläin, joka vaanii.
Hän oli tunnettu taitavana vaanijana.
Taivutus
yks. nom. vaanija, yks. gen. vaanijan, yks. part. vaanijaa, yks. ill. vaanijaan, mon. gen. vaanijoiden vaanijoitten vaanijain, mon. part. vaanijoita, mon. ill. vaanijoihin.
Synonyymisanakirja
vaanija
-
hiiviskelijä, väijyjä, hiippailija, hiippari, ahdistelija.
Esimerkit
Peto oli vuosia kylän vaanija.
Poliisi otti vakoojan ja vaanijan kiinni.
Hän huomasi häiritsevän vaanijan.
Käännökset
Riimisanakirja
vaanija rimmaa näiden kanssa:
-panija, näytteillepanija, alullepanija, toimeenpanija, kokoonpanija, alkuunpanija
Liittyvät sanat
kyttäLäheisiä sanoja
vaalivuosi, vaan, vaania, vaanija, vaaninta, vaapertaa