vaarna

substantiivi

1. puinen tai metallinen tappi, jota käytetään kiinnityksessä.

   Vaarna pitää osat tiukasti paikallaan.

Taivutus

yks. nom. vaarna, yks. gen. vaarnan, yks. part. vaarnaa, yks. ill. vaarnaan, mon. gen. vaarnojen vaarnain, mon. part. vaarnoja, mon. ill. vaarnoihin.

Synonyymisanakirja

vaarna

1. naakeli, tappi, proppu, puunaula, paalu, pylväs, tolppa.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Vaarna kiinnitti osat tukevasti yhteen.
Hän käytti puuvaarnaa projektissaan.
Rakennelmassa oli useita varmoja vaarnoja.

Käännökset

Riimisanakirja

vaarna rimmaa näiden kanssa:

kaarna, kilpikaarna, saarna, nuhdesaarna, moraalisaarna, vaalisaarna, rippisaarna, vuorisaarna, ahtisaarna, parannussaarna

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

vaarinkukka, vaarinottaa, vaarinotto, vaarna, vaarnaliitos, vaarnapultti