vaellusvietti

substantiivi

  1. Sisäsyntyinen tarve tai halu vaeltaa.

    Monilla eläimillä on vaellusvietti.
Taivutus

yks. nom. vaellusvietti, yks. gen. vaellusvietin, yks. part. vaellusviettiä, yks. ill. vaellusviettiin, mon. gen. vaellusviettien, mon. part. vaellusviettejä, mon. ill. vaellusvietteihin.

Synonyymisanakirja

vaellusvietti

  1. kulkuvietti.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Koiralla on vahva vaellusvietti ja se nauttii pitkiä metsälenkkejä.
Vaellusvietti vie monet seikkailuihin luontoon.
Hänessä heräsi vaellusvietti heti nähtyään maisemat.

Riimisanakirja

vaellusvietti rimmaa näiden kanssa:

vietti, seksuaalivietti, sukupuolivietti, servietti, itsesäilytysvietti, sukuvietti

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

vaellusreitti, vaellusretki, vaellusteltta, vaellusvietti, vaeltaa, vaeltaja

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro