virkakieli

substantiivi

  1. Kieli, jota käytetään virallisissa yhteyksissä.

    Ruotsi on Suomen toinen virkakieli.
Taivutus

yks. nom. virkakieli, yks. gen. virkakielen, yks. part. virkakieltä, yks. ill. virkakieleen, mon. gen. virkakielten virkakielien, mon. part. virkakieliä, mon. ill. virkakieliin.

Synonyymisanakirja

virkakieli

  1. kansliakieli, sivistyskieli, asiointikieli.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Virkakieli on usein viraston käyttämä kieli.
Virkakielen ymmärtäminen vaatii harjoitusta.
Virkateksteissä käytetään usein monimutkaista virkakieltä.

Etymologia

Virka + kieli, jossa 'virka' tarkoittaa julkista tehtävää ja 'kieli' tarkoittaa kieltä tai kielimuotoa

Riimisanakirja

virkakieli rimmaa näiden kanssa:

ruskeakieli, kansliakieli, kirjakieli, sekakieli, salakieli, kapulakieli, viittomakieli, satakieli, metakieli

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kansliakieli, hallintokieli

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro