keikutus

substantiivi

1. liike, jossa jokin heilahtaa edestakaisin

   Ovi tekee outoa keikutusta tuulessa.

Taivutus

yks. nom. keikutus, yks. gen. keikutuksen, yks. part. keikutusta, yks. ill. keikutukseen, mon. gen. keikutusten keikutuksien, mon. part. keikutuksia, mon. ill. keikutuksiin.

Synonyymisanakirja

keikutus

1. keinunta, heiluttaminen, rokkari, kalju, rakka, fels, logan, murikka, kaltsi, rokata.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Laivan keikutus oli voimakasta.
Hän tunsi keikutuksen autossa matkalla.
Tuo keikutus on todella rauhoittavaa.

Käännökset

Riimisanakirja

keikutus rimmaa näiden kanssa:

laikutus, vaikutus, massavaikutus, vastavaikutus, haittavaikutus, sirpalevaikutus, lumevaikutus, painevaikutus, jälkivaikutus, tulivaikutus

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

keikutella, keikuttaa, keikuttelu, keikutus, keila, keilaaja