kielimies
substantiivi
-
henkilö, joka on erikoistunut tai kiinnostunut kielitieteistä
Hän on tunnettu kielimies.
Taivutus
yks. nom. kielimies, yks. gen. kielimiehen, yks. part. kielimiestä, yks. ill. kielimieheen, mon. gen. kielimiesten kielimiehien, mon. part. kielimiehiä, mon. ill. kielimiehiin.
Esimerkit
Kielimies oli mukana neuvotteluissa.
Hän on arvostettu kielimies.
Kielimies auttaa käännöstöissä.
Etymologia
Koostuu sanoista 'kieli' ja 'mies', tarkoittaen kielellisesti taitavaa henkilöä.
Käännökset
Riimisanakirja
kielimies rimmaa näiden kanssa:
mitalimies, hopeamitalimies, kultamitalimies, pronssimitalimies, muskelimies, velimies, metallimies, pillimies, tullimies
Läheisiä sanoja
kieliluu, kielimaantiede, kielimakkara, kielimies, kielimuoto, kielimuuri