kulmakivi
substantiivi
-
Tärkein tai kantava osa jossakin suunnitelmassa tai rakennelmassa.
Yhteistyö oli hankkeen kulmakivi.
Taivutus
yks. nom. kulmakivi, yks. gen. kulmakiven, yks. part. kulmakiveä, yks. ill. kulmakiveen, mon. gen. kulmakivien, mon. part. kulmakiviä, mon. ill. kulmakiviin.
Synonyymisanakirja
kulmakivi
-
lähtökohta, perusta, pohja, pohjatyö, peruskivi.
Esimerkit
Ystävyys on parisuhteen kulmakivi.
Talo rakennettiin vanhan kulmakiven ympärille.
Kulmakivi asetettiin juhlallisin menoin.
Etymologia
Yhdistyy 'kulma' (corner) ja 'kivi' (stone), tarkoittaa rakennuksen peruskiveä tai tärkeää perusasiaa.
Käännökset
| englanti |
cornerstone |
| ranska | pierre angulaire (f), pierre d'angle (f), pilier |
| saksa | Eckpfeiler (m), Stütze (f) |
| kreikka | αγκώνας (m), ακρογωνιαίος λίθος (m) |
| unkari | sarokkő |
| venäjä | краеуго́льный ка́мень (m), опло́т (m), опо́ра (f), тверды́ня (f) |
| italia | pilastro (m) |
| ruotsi | stöttepelare, hörnsten |
Liittyvät sanat
nurkkakiviLäheisiä sanoja
kulmakarva, kulmakerroin, kulmakiihtyvyys, kulmakivi, kulmakunta, kulmakynä