radioputki
substantiivi
-
Elektroninen komponentti, jota käytetään radiolaitteissa.
Vanhoissa radioissa on usein käytetty radioputkia.
Taivutus
yks. nom. radioputki, yks. gen. radioputken, yks. part. radioputkea, yks. ill. radioputkeen, mon. gen. radioputkien, mon. part. radioputkia, mon. ill. radioputkiin.
Esimerkit
Vanhassa radiossa oli vielä radioputkia.
Radioputken vaihtaminen voi olla hankalaa.
Radioputkia käytettiin ennen transistorien keksimistä.
Etymologia
radiossa (from 'radio') + putki (from 'putki', tube)
Käännökset
Riimisanakirja
radioputki rimmaa näiden kanssa:
torpedoputki, tappioputki, pakoputki, keuhkoputki, kaukoputki, haarakaukoputki, peilikaukoputki, tähtikaukoputki, johtoputki
Läheisiä sanoja
radiopuhe, radiopuhelin, radiopuhelu, radioputki, radioreportaasi, radiosanoma